Miksi laadimme kyläsuunnitelman?

Lattomerellä järjestettiin 17.10.2002 tulevaisuusilta, johon kokoontui viitisenkymmentä kyläläistä miettimään, mitä asioita kylässämme voisi ja olisi tarve kehittää. Esille tuli yhdeksän pääkohtaa, jotka olivat leikkikenttä/iltis, kyläyhdistys, uimapaikka, kioski/posti, tieturvallisuus, ympäristöasiat, monitoimitalo, harrastukset ja joukkoliikenne sekä lukuisia yksittäisiä ajatuksia ja ideoita (Liite 1.). Lattomerellä on aikaisempina vuosikymmeninä oltu aktiivisia ja kehitetty kylän toimintoja, mutta viime vuosina on hetkellisesti ollut hiljaisempi vaihe. Näiden toiveiden perusteella selkeni, mitä asioita Lattomerellä tällä hetkellä halutaan parantaa. Tuon kyläillan ja lukuisten palaverien tuloksena perustettiin huhtikuussa 2003 Lattomeren Kyläyhdistys ry, jonka tavoitteena on yhdistää kylän voimavaroja ja edistää koko kylän kehitystä. Kyläyhdistys on järjestänyt uudenlaista toimintaa yhteistyössä muiden yhdistysten kanssa ja ajanut koko kylää hyödyttäviä asioita eteenpäin.

Kyläyhdistys päätti laatia kyläsuunnitelman ja näin kiteyttää vuonna 2002 ja sen jälkeen esille tuodut asiat yksiin kansiin, koska Lattomeren asukkaat haluavat säilyttää asuinympäristönsä elävänä ja toimivana maaseutukylänä. Tämän vision toteuttamiseen kyläsuunnitelma on oiva työkalu. Tulevaisuudessa se on edellytys myös hankkeiden toteuttamiseksi haettavan EU-rahan saamiselle ja kylämme kehittämistoimia onkin tarkoitus jatkossa toteuttaa mm. hankkeiden muodossa. Voimme hyödyntää suunnitelmaa myös ollessamme yhteistyössä kaupungin tahojen kanssa.


Minkälainen kylämme on tänään

Kylämme sijaitsee Satakunnassa noin 10 km Porin keskustasta kaakkoon. Lattomeri on alkujaan vanhaa merenpohjaa ja maannoususta johtuen se on muodostunut kulkuyhteyksien takia tärkeäksi kauttakulkupaikaksi, jonka kautta on jo 1800-luvulla kuljettu Ulvilasta Luvialle ja Luvialta Poriin.

Lattomeri on aikoinaan jaettu Nakkilan ja Ulvilan suurtilallisten eli kartanoiden alusmaiksi, tästä johtuu Lattomeren maa-aluiden nimeäminen Nakkilan ja Ulvilan kartanoiden/kylien nimien mukaan (esim. tila kuuluu Masian kylään tai Viikkalan kylään). Lattomeren alueet ”annettiin” 1800-luvulla kartanoiden työntekijöille ns. torpparijärjestelmän periaatteella ja seuraavalla vuosisadalla torpparit itsenäistyivät tilallisiksi. Ennen vuonna 1971 tapahtunutta Lattomeren liittämistä Poriin sen alueita kuului osittain Ulvilan ja Nakkilan kuntiin, joten liittyminen yhdisti Lattomeren yhdeksi selkeämmäksi kyläksi.

Kylällä vallitsee suhteellisen satakuntalainen ilmapiiri. Lattomeriläistä on luonnehdittu mm. ystävälliseksi, mukavaksi, ”sisäänpäinlämpeneväksi”, rauhalliseksi ja kotiaan rakastavaksi. Osa kyläläisistä ei tahdo kylän muuttuvan, mutta varsinkin nuoremmilla riittää kylän paranteluehdotuksia. Kylän henkinen ilmapiiri on ollut hyvinkin poliittisesti jakautunutta. Onneksi tämänkaltainen ajatus on pikkuhiljaa hälvenemässä, mutta politiikan vaikutus tulee näkymään kylällä vielä pitkään mm. erilaisten yhdistysten muodossa.

Asukkaat ja asuminen

Kylässämme on n. 200 kotitaloutta ja viitisensataa asukasta. 1900-luvun viimeisen vuosi-kymmenen ja 2000-luvun alun aikana on kylälle muuttanut runsaasti uutta väkeä ja varsinkin uudisrakennuksia on tehty runsaasti, tästä on seurannut kylän väestörakenteen nuorentumi-nen. Kylän väestörakenne vuodelta 2000 kuvannee hyvin myös tämänhetkistä ikäjakaumaa. Kaikista 487 asukkaasta naimattomia oli 208, naimisissa 221 ja eronneita tai leskiä 58 henki-löä.

0 – 4 v. 5 – 9 v. 10 – 14 v. 15 – 19 v. 20 – 24 v. 25 – 29 v. 30 – 34 v. 35 – 39 v. 40 – 44 v. 45 – 49 v. 50 – 54 v. 55 – 59 v. 60 – 64 v. 65 – 69 v. 70 – 74 v. 75 – 79 v. 80 – 84 v. 85 v. -
32 27 34 25 14 22 43 33 44 33 43 37 26 26 18 16 4 10

Taulukko 1. Lattomeren kylän väestön ikäjakauma henkilöä/ikäluokka v. 2000. Lähde Porin kaupunki.

Elinkeinot

Kylämme pääelinkeino on ennen ollut lähes pelkästään maatalous, mutta nykyään maatalo-us on useimmiten sivuelinkeino muun työn ohessa. Näin ollen kylästämme löytyy kokopäi-väisiä maanviljelijöitä, kokopäiväisiä palkkatyöläisiä ja näiden kahden sekoituksia.

Maatalouden rakenne on muuttunut karjatalousvaltaisesta maataloudesta yksinomaan viljan- ja sokerijuurikkaanviljelyyn viimevuosisadan aikana. Maanviljelijöiden osuus on muodostunut vähemmistöksi verrattuna muuhun työssäkäyvään väestöön.

Maatalousyrittäjyyden ohella yritystoimintaa ylläpitävät mm. MS Tuomisen kuljetusyritys, Heinola Ky ja Tawast-Kanervan taidetakomo sekä kyläpuoti.

Yhdistystoiminta

Lattomerellä on vilkasta yhdistystoimintaa. Osa yhdistyksistä toimii satunnaisesti, mutta suu-rimmalla osalla on toimintaa säännöllisesti ympäri vuoden. Kylältä löytyy yhteensä neljätoista eri yhdistystä, jotka ovat:


• Lattomeren Kyläyhdistys ry
• Lattomeren Maatalousnaiset
• Lattomeren Nuorisoseura ry
• Lattomeren Työväenyhdistys ry
• Lattomeren pienviljelijöiden osasto
• Lattomeren Toive ry
• Lattomeren Laaka ry
• Lattomeren Vapaaehtoinen Palokunta ry
• Lattomeren maamiesseura ry
• Lattomeren vesiosuuskunta
• Lattomeren metsästysyhdistys ry
• Lattomeren rukoushuoneyhdistys ry
• Keskustan paikallisosasto
• Lattomeren koulun vanhempainyhdistys ry.


Vuonna 2002 järjestetyssä tulevaisuusillassa nousi voimakkaasti esiin juuri tarve yhdistää eri yhdistysten voimavaroja. Tähän tehtävään perustettiin Lattomeren Kyläyhdistys 1.4.2003, jonka vireillä olevia hankkeita ovat leikkikentän saaminen ja rakentaminen sekä tieturvalli-suuden parantaminen.

Urheilutoiminta on sinnitellyt eteenpäin viimevuosisadan alkuvuosikymmeninä perustettujen urheilu/liikuntaseurojen kuten, Lattomeren Laaka, Lattomeren Toive ja Lattomeren Nuoriso-seura, avulla.

Lattomeren Laaka ja Lattomeren Toive järjestävät urheilullisia tapahtumia ja kilpailuja, kuten pyöräretkiä ja uinti-iltoja. Lisäksi seurat huoltavat yhdessä Lattomeren jääkiekkokaukaloa. 90-vuotias Lattomeren Toive vuokraa myös Toiveen majaa, joka on monipuolinen urheilu- ja vapaa-ajan keskus valaistuin hiihto/pururadoin Hiittenkalliolla ja jossa voi järjestää esimer-kiksi saunailtoja. Toiven talvikauden ohjelmaan kuuluvat jumpat koulun voimistelusalissa kerran viikossa, viimeisenä kahtena talvena on ollut lisäksi rivitanssia. Myös lapsille on jär-jestetty sählyä ja jumppaa sekä kesä- ja talvileirit Hiittenkalliolla. Joulujuhlia on vietetty vuo-sittain työväentalolla lasten ja naisten esitysten siivittäminä.

Lattomeren Nuorisoseura ry kuuluu valtakunnalliseen nuorisojärjestöön, jonka tarkoituksena on tuottaa jäsenilleen omatoimista luovaa, kehittävää ja viihdyttävää harrastustoimintaa ikään, kokoon ja sukupuoleen katsomatta. Seura omistaa Nuorisoseurantalon Lattomeren keskustassa, jota on mahdollisuus vuokrata erilaisiin tapahtumiin ja juhliin. Lattomeren Nuo-risoseura ja Lattomeren Maatalousnaiset järjestävät yhteistyönä myös pyhäinpäivänillan tanssit eli Baalit, joulumyyjäiset sekä joulujuhlan vuosittain. Nuorisoseurantalolla on myös esitetty lastenelokuvia Porin kaupungin toimesta.

Työväenyhdistys osallistuu yhteiskunnalliseen toimintaan ja omistaa myös vuokrattavan Työväentalon aivan keskustan tuntumassa. Vuosien saatossa useamman kerran uudelleen rakennetun työväentalon satavuotisjuhlia vietetään toukokuussa 2007.
Lattomeren nuorisoseurantalo ja työväentalo on peruskorjattu viime vuosisadan lopulla tal-koo- ja valtionavun turvin nykyiseen kuntoonsa.

Metsästysyhdistyksen majalla on mahdollisuus harrastaa ammuntaa. Maja sijaitsee Lattome-ren Isosuolla. Maamiesseura puolestaan takaa kyläläisille mahdollisuuden erilaisten maata-loustyövälineiden vuokraamiseen ja maatalousnaiset järjestävät naisia kiinnostavia aihepiire-jä koskevaa toimintaa sekä illanviettoja. Rukoushuoneyhdistys toimii Lattomeren hengellisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Vanhempainyhdistys toimii yhteistyössä koulun ja oppilaiden kanssa koulun viihtyvyyden ylläpitämiseksi.

Palvelut, liikenne ja tekninen huolto

Kylämme palvelut ovat nykyisin vähäiset. Alun perin kylässä toimi viisi kauppaa, kolme pankkia ja posti sekä muutama saha/höyläämö sekä mylly ja kyläseppä. Nyt jäljellä on vain yksi kyläkauppa. Kioskit ja baari ovat myös kadonneet ajan myötä. Vakituiset linja-autovuorot kulkevat päiväsaikaan Poriin. Lisäksi keskustassa pysähtyy kirjastoauto.

Lattomeren vanha koulu loppui uuden koulun myötä, joka valmistui viisikymmenluvun puolel-la ja sen alakertaan tuli VPK:lle omat tilat paloautoille. Lattomeren ala-aste toimii edelleen ja siellä käy oppilaita myös kahdesta naapurikylästä, Pinomäestä ja Niittymaalta, joista kylä-koulut on jo lakkautettu.

Syksyllä 2005 Lattomeren koululla on järjestetty Otsolan opiston kursseja Verso-projektin myötä. Valittavana on mm. pajunpunontaa ja pikkulasten musiikkileikkikoulu.

Viime vuosisadan alussa perustettu rukoushuone on vihitty kirkoksi ja samoihin aikoihin pe-rustettua hautausmaata on laajennettu, kirkko ja hautausmaa ovat pysyneet oman kylän eli rukoushuoneyhdistyksen hallinnassa. Länsi-Porin seurakunta pitää kirkon tiloissa päiväker-hoa, tyttö- ja poikakerhoa, päiväpiiriä sekä perhekerhoa. Jumalanpalvelus tai messu on yh-tenä sunnuntaina kuussa sekä lisäksi juhlapyhinä, joulun alla lauletaan kauneimpia joululauluja.

Myönteistä kehitystä on ollut 1960-luvun lopulta alkanut tievalaistuksen rakentaminen, jota on kestänyt 2000-luvulle asti ja on vielä osin kesken. Myös sorapäällysteiset mutkaiset tiet on oiottu ja päällystetty, mutta tieturvallisuuden parantamiseksi kapeat, mutkaiset tiet vaati-sivat vähintäänkin kevyenliikenteenväylän. Kauan odotettu kunnallistekniikka vesijohtover-koston rakentamisena alkoi 1991 ja kyläläisille saatiin kunnon vesi, toki kyläläisten omaa aktiivisuutta tarvittiin ja oma vesiosuuskunta oli perustettava asian ajamiseksi.


Vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet

Vahvuudet ja mahdollisuudet
Asukkaat ja kyläelämä
Lattomeren kylän ehdottomasti suurin vahvuus on sen lyhyt etäisyys Porin kaupungista ja silti ollaan täysin maaseudulla. Tämä ominaisuus on tulevaisuutta ajatellen myös suuri mahdollisuus. Sen vuoksi kylän kannalta onkin tärkeää säilyttää maaseudun rauha. Tont-tipaikkoja on vielä saatavilla ja uudisrakennukset tulisi vastaisuudessakin sijoittaa niin, ettei tule taajamamaista tunnelmaa.

Kylältä löytyy useita yhdistysten omistamia, hyväkuntoisia tiloja kuten nuorisoseurantalo, työväentalo, Levola ja Toiven maja. Näitä käyttävät toimintaansa pääasiassa ne yhdis-tykset, jotka omistavat ja ylläpitävät niitä. Kaikki nämä tilat ovat vuokrattavissa mm. juhlia ja syntymäpäiviä varten sekä vapaa-ajan viettoon, myös kylän ulkopuolisille. Tilaisuuksia ja toimintaa voisi osassa näistä järjestää useamminkin, joka tietysti edellyttää tilojen markkinointia ja lisää töitä mm. siivouksen ja ylläpidon osalta.

Aikaisempien vuosikymmenten tapahtumat ja tiedot tulisi säilyttää. Kylän historiaa on joil-tain osin (ainakin kirkon historia) koottu kansien väliin, mutta laajempi katsaus kylän his-toriaa olisi hyvä koota yhteen vielä kun löytyy vanhoja ihmisiä kertomaan viime vuosisa-dan alkupuolenkin asioista.
Palvelut ja elinkeinot
Kylällä on säilynyt oma kauppa – ainakin toistaiseksi. Tulevaisuudessakin kauppa koe-taan tarpeelliseksi, varsinkin jos siihen saataisiin asiamiesposti - vireillä oleva hakemus on jätetty alkuvuodesta 2005, vaikka kesän lopulla tullut päätös oli kielteinen, asiaa ei tul-la jättämään sikseen. Postin hakeminen naapurikaupungista Ulvilasta koetaan hankalak-si, kaupungin postitkaan eivät ole hyvä vaihtoehto.

Koulun säilyminen on tärkeää varsinkin siltä kannalta, että alueella on melko paljon lap-siperheitä ja koko ajan on muuttamassa lisää. Osa on kylältä lähtöisin olevia, kaupungis-ta takaisin palanneita kylän omia nuoria, jotka haluavat lapsilleen sitä maaseudun rauhaa jossa itsekin ovat kasvaneet, mutta myös kokonaan uusia perheitä on muuttanut kylään. Lyhyiden koulumatkojen kannalta oma kyläkoulu on paras vaihtoehto. Vastaisuudessakin oma koulu tulee varmasti vaikuttamaan positiivisesti siihen, että lapsiperheet haluavat muuttaa Lattomerelle.

Päivähoitopaikkojen saaminen Lattomerelle tai välittömään läheisyyteen lisäisi vetovoi-maa lapsiperheiden osalta edelleen ja lisäisi myös työpaikkoja hoitoyrittäjän muodossa, koska kaupungin hoitopaikkoja tänne tuskin tullaan kovin paljon saamaan.

Heikkoudet, ongelmat ja uhat
Asukkaat ja kyläelämä
Kylältä puuttuu yhteishenki. Epäkohtia tiedetään kylällä olevan, mutta ihmisillä ei ole ha-lua tai aikaa ryhtyä tekemään mitään niiden parantamiseksi. Henkilöiden ja paikkojen (ns-talo, työväentalo) leimautuminen yhdistyksen/aatteen mukaan hankaloittaa osaltaan asiaa. Tietynlaista kateuttakin esiintyy yhdistysten välillä. Kylässä on monta yhdistystä, mutta yhteistyötä niiden välillä on liian vähän. Kyläyhdistyksen ja muiden yhdistysten toi-mintojen profilointi on puutteellinen, olisi hyvä sopia yhdessä kuka vie eteenpäin mitäkin asioita.

Asukkailla on myös erilaiset odotukset kylältään. Toiset toivoisivat ihmisiä muuttavan li-sää ja kaupungin mukavuuksien ja palveluiden leviävän kylään. Toiset taas toivovat asukkaita olevan vain sen verran, että kylä säilyy ja haluavat pitää alueen idyllisenä pie-nenä maalaiskylänä peltomaisemineen sekä ovat valmiita tinkimään palveluista.
Tulevaisuudessa Porin kaupunki saattaa alkaa levitä tänne etelään, jolloin maalaiskylä saattaa muuttua kaupunkikuvaksi.

Elämänkaariasuminen ei toimi kylällä, koska täältä puuttuu vanhustenhoitolaitos. Ikänsä maalla asuneet vanhukset joutuvat muuttamaan kaupunkiin vanhainkoteihin elleivät sel-viä kotipalveluiden turvin. Nuorilla ei ole tarpeeksi toimintaa kylällä, vaan vanhempien pi-tää etenkin viikonloppuisin kuljettaa heidät kaupunkiin. Lastenhoito on ollut pääasiassa kotihoidon, mummien sekä äskettäin lopettaneen kaupungin perhepäivähoitajan varassa. Vaarana on, ettei lastenhoito järjesty tulevaisuudessa kuin kaupungista.

Kylällä ei ”omaa edustajaa” kaupungin valtuustossa, kyläläisten viestit on saatava kau-pungille tiedoksi muulla tavalla, joka ei välttämättä ole yhtä tehokasta.

Osa kylän historiaa ja perinnetietoa on vaarassa kadota vanhan väen myötä.

Palvelut ja elinkeinot
Kaupan säilyminen. Kyläläiset ajavat marketteihin edullisempien hintojen ja laajemman tarjonnan vuoksi. Kuitenkin oma kauppa koetaan välttämättömäksi. Kaupunki ja marketit ovat tässä tapauksessa liian lähellä.
Asiamiespostin hankkiminen kaupalle on osoittautunut vaikeaksi. Kauppias hakenut lu-paa alkuvuonna 2005, mutta päätös oli kielteinen.

Koulun säilyminen kuntien valtionosuuksien pienentyessä ja jatkuvien säästötoimien valli-tessa. Haluaako Porin kaupunki Lattomeren koulun oppilaat keskustan kouluihin niiden oppilasmäärien vähenemisen myötä? Ala-asteikäisen lapsen koulunkäynti tulisi tätä myö-tä kohtuuttoman raskaaksi.

Alueelle kaavaillun yhdystien (Honkaluoto-Valtatie 8) huonot puolet: rakentaminen kylään saattaa lisääntyä liikaa kulkuyhteyksien parannuttua ja tien viereen saattaa syntyä teolli-suusalue, joka pilaa maalaisidyllin.

Euroopan Unioniin liittymisen myötä kymmenisen vuotta sitten alkanut maatalouden ra-kennemuutos jatkuu edelleen mm. suurten ikäluokkien jättäessä aktiiviviljelyn. Kylällä on viljelty runsaasti sokerijuurikasta, jonka tuotannon jatkuminen Suomessa on tällä hetkellä uhattuna. Maanviljelykulttuuri saattaa yksipuolistua entisestään, mitkä ovat sen vaikutuk-set ympäristöön – muuttuuko maanviljely näennäisviljelyksi?

Ympäristö, liikenne, tekninen huolto
Tieturvallisuus vaatii parantamista, koska läpikulkuliikenne on runsasta etenkin kylän keskusta-alueen läpi. Kevyenliikenteenväylien ja keskustan oikaisutien rakentaminen vaikeaa, koska ei ole maksajaa ja tekijää sekä joiltakin maanomistajilta vaikeuksia saada lupaa.

Bussiliikenneyhteyksien käyttäjämäärät ovat vähäisiä, josta johtuen vuoroja todella vähän tai toisinpäin. Näin ollen taloudessa on pakko olla oma auto - jopa kaksi.

Teiden nimet aiheuttavat sekaannuksia, esim. Lattomerentie Niittymaalta Lattomeren läpi Järvikylään päin, samoin Järvikylässä Nakkilan puolella Lattomeren suuntaan tultaessa ja Ulvilan Friitalasta Lattomerelle päin tultaessa (muuttuu Paikallistieksi tultaessa Po-rin/Lattomeren puolelle) aiheuttaa riskejä esim. pelastustoimelle.

Kaikille kylän pääteille toivottaisiin valaistusta tieturvallisuuden vuoksi, mutta koska lii-kenne alle 7000 autoa päivässä, ei kaupunki suostu valoja asentamaan (osan matkaa pääteillä valaistus kuitenkin on, osan matkaa pelkät tolpat johtoineen, lamput puuttuvat).

Lakimuutos jäteveden käsittelyssä aiheuttaa tuntuvia kustannuksia asukkaille, kun vie-märiverkoston puuttuessa jokaisen pitää rakentaa oma jäteveden käsittelynsä. Porin kaupunki ei tule rakentamaan viemäriverkostoa Lattomerelle.


Kylän tulevaisuus – yhteinen päämäärä ja tavoitteet

Lattomeren kyläsuunnitelman tavoitteena on säilyttää elävä maaseutukylä ja hankkia sinne lisää asukkaita muuttamatta sitä kuitenkaan Porin esikaupunkialueeksi. Palveluita on oltava riittävästi, jotta jokaista pikkuasiaa ei tarvitse kaupungissa käydä toimittamassa. Yritystoimin-taa nykyisten ja maatalousyrittäjyyden lisäksi saatava lisää.

Tällainen on visio kylämme tulevaisuudesta lyhyesti ilmaistuna:

- maaseutumainen ilme, kylä näyttää 10 v. päästäkin maalta
- rauhallinen pikku kylä lähellä kaupunkia
- turvallinen paikka asua

- kylätie hyvin hoidettu, risteysalueet siistit, hyvän kuvan antava ja turvallinen
- teiden valaistukset kunnossa Lattomeri-Pinomäki, Lattomeri-Friitala
- Pinomäki-Lattomeri-Niittymaa välillä hyvä pyörätie, lasten turvattu koulutie
- peltotiet hyötykäytössä (merkityt lenkkipolut), ulkoilupolku Massi - Toiven maja- Lat-tomeren koulu - Niittymaa

- kylällä paljon erilaista harrastustoimintaa
• leikkipuisto ja sen tapahtumat
• harrastusmahdollisuuksia; jalkapallokenttä, jääkiekkokaukalo, Hietakankaan uimakuopat…
• yhdistysten urheilu- ym. toimintaa edelleen
• kansalaisopisto tms. harrastusmahdollisuuksia lisää

- pikkulasten kerho
- koulun iltis ja mukila kesäisin
- palveluja vanhemmalle väelle, kylätalkkari, mummuklubi ja terveydenhoitoa
- kiva monitoimi/kylätalo, jossa tapahtumia sekä pihassa puisto/levähdyspaikka
- tapahtumien järjestämistä jo olemassa olevissa tiloissa, nuorison kohtauspaikka

- Lattomeren koulu vielä 10 v. päästäkin
- paremmat linja-autovuorot, myös viikonloppuna ja kouluvuoden ulkopuolisena aikana
- toimiva asiamiesposti sekä kauppa jossa nettiyhteydet, raha-automaatti
- muun yritystoiminnan kehittäminen

- Lattomerellä aktiivisia kyläläisiä ja suunnaton talkoohenki

Polttavin ongelma kylällämme on etteivät ihmiset ja yhdistykset osallistu yhteisiin hankkeisiin eikä paljon muuhunkaan. Se on ensimmäinen, muttei suinkaan helpoin asia, jonka kuntoon saattamalla voimme saada jo paljon aikaan.

Minkälainen kylämme pitäisi olla lasten suusta kuultuna:
- siisti
- eläimiä
- leikkipuisto
- vesiautomaatteja
- koulu
- kokkikerho
- roskiksia
- skeittijuttu
- pyörätie


Toimenpiteet

Muun muassa seuraavien toimenpiteiden avulla Lattomeren kylää ollaan kehittämässä ja tulossa kehittämään, jotta edempänä kuvatunkaltaisen unelmamme toimivasta maalaisky-läyhteisöstä tulisi todemmaksi.

Leikkikenttä
Yksi tällä hetkellä toteutuksen asteelle ehtineistä vuoden 2002 tulevaisuusillassa esille tul-leista asioista on leikkikentän rakentaminen Lattomerelle kyläyhdistyksen johdolla Karhuseu-tu ry:n kautta haetulla Leader+ -osarahoituksella. Leikkikenttä valmistui kesän 2005 aikana ja avajaiset olivat 4.9.2005. Tapahtumia tullaan järjestämään hankkeen puitteissa vielä ke-sään 2006 asti.

Koulu, iltapäiväkerho ja mukilatoiminta
Pyritään säilyttämään kyläkoulu, oppilasmäärä ei toistaiseksi ole ollut laskusuunnassa. Sa-moin Lattomeren koululla täytyy saada säilymään iltapäiväkerhotoiminta. Kesällä 2004 oli, mutta 2005 ei ollut kaupungin mukilatoimintaa – ryhdytään aktiivisesti hankkimaan mukilaa tuleviksi kesiksi.

Kylätalo ja nykyisten tilojen käytön edistäminen
Kaikkien kyläläisten talo, jossa voisi olla mm. kyläyhdistyksen toimisto ja tilat, joissa muut yhdistykset/yksityishenkilöt voisivat esim. käyttää kopiokonetta/internettiä ym. Tiloissa olisi harrastustilaa sekä erilaista järjestettyä toimintaa lapsille, nuorille, aikuisille ja eläkeläisille. Kylätalo peruskorjattaisiin mahdollisuuksien mukaan jostakin jo olemassa olevasta raken-nuksesta.

Juhlatilavuokrausta esim. nuorisoseurantalolla –markkinointi- tms. yhdyshenkilö hoitamaan tilojen vuokrausta ja talkoorinki hoitamaan tilojen huoltoa.

Edellä mainittujen asioiden toteutus lähitulevaisuudessa mahdollisesti hankemuodossa ai-nakin osittain.

Elinkeinojen ja yritystoiminnan kehittäminen
Sitoudutaan käyttämään omaa kauppaa sen säilyttämiseksi. Muuta mahdollista yritystoimin-taa voisivat olla maatalouden sivuelinkeinojen kehittäminen, kuten tuotteiden jatkojalos-tus/suoramyynti, kotieläintila, maatilamatkailupalvelut, pitopalvelu.
Elämysmatkailua tai vastaavaa toimintaa, retkeilyreitin/ulkoilureitin/luontopolun toteutus välil-lä Toiven maja – Niittymaa jatkoksi kaavaillulle ulvilalaisen Massin ulkoilureittihankkeelle vä-lillä Massi - Toiven maja. Hietakankaan uimakuoppien kunnostaminen pohjan lähteiden ve-den riittävyydestä riippuen.

Yhteinen markkinointihenkilö ainakin osalle em. palveluista kylätalotoiminnan kanssa.
Mahdollisuuksien mukaan toteutetaan hanketoimintana ainakin osittain.

Historiikki
Kerätään tiedot vanhoja ihmisiä haastattelemalla, niin kauan kuin tietoa on vielä olemassa. Toteutus mahdollisesti hanketoimintana tai voisi olla esim. lähiseudun yliopisto-opiskelijalle hyvä gradun aihe.

Tieturvallisuus
Kylän läpi kulkevan tien (Lattomerentie) oikaisutien rakentaminen työväentalon risteyksestä kirkon kulmille. Pyöräteiden saaminen Niittymaalta Lattomerelle ja Lattomereltä Pinomä-keen. Tievalaistuksen kuntoon saattaminen Friitala-Lattomeri-Pinomäki-välillä. Hanketoimin-tana/yhteistyössä kaupungin ja tielaitoksen kanssa.

Palvelujen kehittäminen
Kylätalkkari-tyyppinen palvelu erityisesti vanhuksia varten, mikäli ei valtakunnallisen projek-tin jatko varmistu. Toteutusmuoto voisi olla esim. yhdistysten varainkeruuhun yhdistettynä: huutokaupataan kesäksi henkilöitä mm. ruohonleikkuuseen tms. pihatöihin.
Muut palvelut vanhuksille, jotta ei olisi välttämätöntä muuttaa kaupunkiin palvelutaloon tms. kun voimat alkavat vähetä.

Lasten päivähoidon järjestäminen.

Ympäristöasiat ja jätevesien käsittely
Pyritään pitämään kylän yleisilme siistinä.

Jätevesien käsittely on järjestettävä lakimuutoksen myötä lähes joka taloudessa uudelleen. Yhteistyömuotoja ja kustannuskysymyksiä on mietittävä, koska kaupungin viemäröintiä lähes mahdoton saada.

Yhdistystoiminta
Sovitaan yhdistysten kesken yhteistyön pelisäännöt, vain samaan suuntaan vetämällä ja voimat yhdistämällä saamme asioita toteutumaan. Osallistutaan kaikkien olemassa olevaan ja tulevaan toimintaa ja pyritään saamaan vielä osallistumaton väki mukaan.
Liite 1. s.1

LATTOMEREN TULEVAISUUSILLAN 17.10.2002 YHTEENVETO:

17.10.2002 Lattomeren nuorisoseurantalolle kokoontui nelisenkymmentä Lattomeren kylän asukasta pohtimaan kylän tulevaisuudenkuvaa. Yhdessä pohdittiin aihetta ”Millaisen haluan Lattomeren olevan vuonna 2008?” ja tavoitteena oli muodostaa yhteinen näkemys lattomeri-läisille tärkeistä, tavoiteltavista asioista ja näiden toteutumiseksi tarvittavista toimenpiteistä, jotta voisimme kehittää Lattomeren kylää haluamamme kaltaiseksi.

Aluksi kysymystä mietittiin kukin itsekseen, sen jälkeen viiden hengen pienryhmissä. Tämän jälkeen ryhmät toivat esiteltäviksi viisi kappaletta omasta mielestään tavoittelemisen arvoi-sinta asiaa. Seuraavana vuorossa oli keskittyminen asioihin, joita tulevien vuosien aikana ryhdytään toteuttamaan ja tavoittelemaan. Näiden asioiden löytäminen kaikkien 45 esityksen joukosta tapahtui niin, että ryhmällä oli käytössään viisi kappaletta + -merkkejä, jotka ryhmän tuli antaa tavoittelemisen arvoisemmille asioille. Lopuksi vuorossa oli esitettyjen asioiden aiheittain ryhmittely, josta siis saatiin kylän kehittämisen painopisteasiat tuleville vuosille.

Illan päätteeksi koolla olleiden lattomeriläisten keskuudessa kiersi vielä lista, johon jokainen voi merkitä nimensä sen aihealueen alle, jonka toteuttamiseksi halusi töitä ruveta tekemään. Jos tunsi, ettei mielenkiinto tai resurssit (esim. käytettävissä oleva aika) riittäisi minkään asi-an jatkotyöstämiseen, piti nimensä jättää listasta kokonaan pois. Tämän jälkeen sovittiin vielä ryhmien koollekutsujat. Koollekutsujien yhteisiä palavereja olisi tarkoitus järjestää ker-ran kuussa tai kahdessa niin, että aina tiedettäisiin missä kukin ryhmä on menossa ja että turhilta päällekkäisyyksiltä vältyttäisiin.

Olisi mukava, jos lattomeriläisistä löytyisi vielä lisää henkilöitä, jotka haluaisivat ryhtyä suun-nittelemaan kyseisiä aihealueita ja saapuisivat kokoontumisiin. Tarkoitus olisi, että kenellä tahansa olisi mahdollisuus osallistua asioiden suunnitteluun ja toteuttamiseen omien voima-varojensa mukaisesti eli kaikkien ryhmien kokoontumiset ovat siis KAIKILLE AVOIMIA!

LEIKKIKENTTÄ + ILTIS 9+
• Leikkikenttä +++
• Iltapäiväkerho koululaisille +++
• Leikkikenttä keskustaan ++
• Koulun kehittäminen, iltapäiväkerho +

KYLÄYHDISTYS 8+
• Kyläyhdistys +++++
info-lehti, vanhusten huoltopalvelut/-
talot
• Kyläyhdistys ++
• Aktiiviset yhteiset tapahtumat +
• Toimintaa +
”aattojuhlat”, ”juhlatoimikunta”

UIMAPAIKKA 7+
• Uimapaikan kunnostus ja omistus++
• Hietakankaan uimapaikan kunnostus +
• Uimapaikan siistiminen +
• Uimapaikka, hiekkakuopat +
Liite 1. s.2

• Uimaranta Hietakankaalle +
• Uimapaikan parannus +

KIOSKI/POSTI 7+
• Kioski/posti +++
• Kioski ++
kukkia, jäätelöä, limsaa, veikkaus
• Posti ja pankki takaisin +
• Asiamiesposti +

TIETURVALLISUUS 6+
• Tieturvallisuus +
• Kylänraitti turvalliseksi +
raskas liikene pois, hyvä katuvalaistus, teiden kunnostus, 40 km/h nopeusrajoitus
• Liikenneturvallisuus +
kevyen liikenteen väylä, nopeusrajoitukset
• Pyörätie +
• Valaistus pääteille +
• Kylätien oikaisu ja levennys +

YMPÄRISTÖASIAT 6+
• Viemäröinti +++++
• Kyläympäristön siistiminen +

MONITOIMITALO 4+
• Monitoimitalo ++++
• lastentarha, vanhusten palvelut, kerhotoiminta

HARRASTUS 3+
• Harrastuspaikat +
leikkipuisto, nuorisotila, kurssitoimintaa
• Nuoret +
Elokuvat
• Vanhukset +

JOUKKOLIIKENNE 2 +
• Parempi joukkoliikenne +
• Paremmat linja-autoyhteydet +